Kultamunan perhetila

Mäntysalon luomutila, Peräseinäjoki

Maalaa silmiesi eteen kuva maalaisidyllistä, jossa sukupolvet asuvat samassa pihapiirissä, pellot ja metsät jatkuvat taivaanrantaan asti ja keittiön ikkunasta voi seurailla pikkulintujen touhuiluja. Olet ihanan kaukana kaikesta. Mäntysalojen Kultamuna-perhetila on juuri tällainen idylli. Tila on toiminut luomuviljelytilana vuodesta 1997 lähtien. Aikanaan intoilu luomusta saattoi leimata viljelijän hieman kylähulluksi, mutta luonnonmukaisuus kiinnosti vanhempaa isäntää Timo Mäntysaloa niin paljon, että leimoista viis! Luonnonmukaiseen viljelyyn kuuluva viljelykierto pitää maaperän ravinteikkaana ja rikkaana. Luomuna kasvatettua ruokaa on turvallista syödä, sillä se on puhdasta. Tämä sitten taas maistuu herkullisuutena Kultamunan perhetilan kananmunissa.

Vuonna 2001 Mäntysalon tilalle saapuivat ensimmäiset kanat. Nyt perhetilaa pyörittää neljättä sukupolvea edustava Jussi Mäntysalo.

Perhetilan kanat nauttivat sekä häkittömyydestä että hyvää tekevästä ruoasta

Mäntysalon 130 hehtaarin kokoisella perhetilalla viljellään omista siemenviljoista luomuviljeltynä muun muassa kauraa, ohraa ja vehnää. Sen verran maukkaita peltojen tuotokset ovat, että kanat syövät kaiken. Kana on tosin fiksu ruokailija, sillä se ei syö itseään koskaan täyteen, vaan vain sen verran kuin tarvitsee. Se on myös tarkka olostaan, joten energian ja valkuaisten suhde on oltava tarkkaan tasapainossa.
– Mikäli muninnassa ilmenee häiriöitä, täytyy kelata kolme vuorokautta taaksepäin, jotta syy selviää. Syynä voi olla esimerkiksi valkuaistäydennyksen vaihto, Mäntysalo kertoo.

Kultamunan perhetilojen kanat elävät aina häkittöminä, niin myös Mäntysalon luomutilan kanat. Väljyydestä huolehtii myös Mäntysalojen kanojen sopiva määrä, vajaa 6.000 kanaa. Saatat ajatella, että onpa monta kanaa! Vertailuksi kerrottakoon, että suurtuotannossa kanojen määrä voi olla jopa satojatuhansia.

Kerran viikossa keräilyauto hakee kananmunat, joita lähtee noin 30 – 40.000 munaa kerralla. Munahuoneessa munat kerätään varovasti yksitellen käsin, tarkastetaan ja asetetaan kennoihin kuljetusta varten. Munien keräilyssä veljentytär Anita Mäntysalo (3) on ahkera apulainen.

Töitä tehdään pilke silmäkulmassa

Mäntysalon luomutilan kanat ovat rodultaan Lohmannin valkoisia kanoja. Niitä on helppo hoitaa, sillä ne antavat hoitajalleen työskentelytilaa. Kanat myös oppivat tuntemaan hoitajansa. Vieraita ihmisiä ei päästetä tiloihin, sillä siisteys ja hygienia ovat Kultamunan perhetiloilla erityisen tärkeitä.

Kanat voivat ulkoilla oman mielensä mukaan toukokuusta lokakuuhun. Ensimmäisinä ulkoilupäivinä ne pysyttelevät kanalan lähellä, vaikka tilaa on paljon. Reviiriä laajennetaan päivittäin. Laitumelta marssitaan yöpuulle säännölliseen aikaan, ja tietävätpä kanat senkin koska valot sammutetaan.

Perhetilan kanat ovat seurallisia ja leikkisiä. Eräänä päivänä isännältä tipahti nippuside maahan, eikä aikaakaan, kun kanarouva kirmasi aarre nokassaan karkuun ja 10 muuta seurasi perässä. Myös kivet ovat suuri ilon aihe: niitä tuodaan isännälle ylpeänä näytille. Ilohypyillä kerrotaan hyvästä mielestä ja kutsutaan leikkiin mukaan.

Ympäristöä tarkkailee aina 6-10 ritarillista kukkoa, joten rouvat voivat ulkoilla rauhassa.

Oma hyvä arki

Mäntysalon arkea rytmittää kanalan aikataulu. Sen lisäksi vuodenajat tuovat omat lisäpuuhansa päiviin, kuten peltojen kylvämistä, taimikkojen hoitamista, sadonkorjuuta, lumen aurausta niin omalta kuin iäkkäiden naapureiden pihalta sekä kyläkoulun pihalta. Suloinen, uusin perheenjäsen Vainu-koira auttelee perhetilan töissä.Työarjen lisäksi Mäntysalolle jää aikaa myös luottamustoimille sekä säbälle, hiihdolle, kalastukselle ja metsästykselle. Ne tuovat mukavasti vastapainoa ja yhteisöllisyyttä mielekkääseen arkeen.

– Toimin aikanaan ProAgria Etelä-Pohjanmaan luomukasvintuotannonasiantuntijana, mutta toimin nykyään yksityisenä tarkastajana, Mäntysalo kertoo.

– Lisäksi luottamustoimia on muutama, kuten Luomuliiton aluejärjestön hallitustoimi sekä MTK:n nuorten hallintoneuvostotyöskentely, Mäntysalo listaa.