Kultamunan perhetila

Hyvin hoidetulle Vanhalan tilalle saavutaan mutkittelevaa Kukonharjantietä pitkin. Pellon reunassa näkyy vanha upea päätalo, joka jakaa tilan kahden kanalarakennuksen, rehustamon, kananmunapakkaamon, lämpökeskuksen ja huoltorakennuksen kesken. Pihalle tilan isäntä Juhani Helminen on toteuttanut pienimuotoisen näyttelyn vanhoista maataloon kuuluneista työvälineistä. Niitä passaa ihailla samalla kun noutaa vaikkapa herkullisia tuoreita munia tilan suoramyynnistä.

Vanhalan tila on Helmisen lapsuudenkoti, tila on toiminut yli 100 vuotta kananmunatilana. Sisarusparven ainoana poikana Helminen koki vähän velvollisuudekseenkin jatkaa tilan toimintaa. Helmisen perheeseen kuuluu Elisa-vaimo ja 3-vuotias pellavapäinen Elias-poika.

Tilan työt ovat entuudestaan Helmiselle tuttuja, sillä niitä tuli lapsena tehtyä isän kanssa päivittäin. Ammattitaidon hän haki alan ammattikorkeakoulusta, jonka lisäksi työ on antanut tekijälleen monipuolisen asiantuntijuuden niiden 12 vuoden aikana, joina hän on pyörittänyt tilan toimintaa.

Tilallisen elämä on työtä tauotta

Kananmunatuotannon lisäksi tilalla on peltoviljelyä ja metsätaloutta yhteensä 260 hehtaarin alalla. Pelloilla kasvatetaan kahden kanalan kanoille kotoisaa viljaa ja metsästä ammennetaan haketta kanaloiden lämmönlähteeksi.

• – Ulkopuolista apua palkkaan koneistukseen sekä kanojen ja kanaloiden hoitamiseen, Helminen kertoo.
• – Tällä alalla ei ole helppo löytää lomittajaa, ja siksi omat vapaat jäävät melkeinpä pitämättä, hän lisää.
• – Toisaalta olen tarkka ja tiedän kaikki tilan toiminnallisuudet, joten haluan olla varma, että kaikki toimii kuten pitää ja perheellä ja eläimillä on kaikki hyvin, hän tarkentaa.

Kotoisa vilja maistuu tyytyväisille kanoille

Vanhalan tilalla kasvatetaan mahdollisuuksien mukaan kaikki tarvittava rehuvilja, jotta kanat saavat maukasta ja terveellistä rehua syödäkseen. Oman maan hyvä ravinto näkyy suoraan kanojen tyytyväisyydessä ja sitä kautta kananmunissa ja niiden maussa.

• – Tilamme kanat syövät noin kolme miljoonaa kiloa rehua vuodessa, lisäksi ne tarvitsevat rehuohjelman mukaisesti valkuaista ja kasviöljyjä. Aina koko rehumäärää ei saada omilta pelloilta, ja silloin apunamme on rehutoimittaja asiantuntijoineen, Helminen kertoo.
• – Meillä kaikki oman rehunsekoittamon putket ja linjat ovat umpinaisia, jotta sekaan ei pääse hyönteisiä eikä jyrsijöitä. Olen tarkka siitä, että puhtaus on korkealla tasolla, hän kertoo.
• – Lisäksi porakaivoveden sijaan kanat juovat samaa vettä kuin me ihmiset, hän lisää.

Vapaa kana voi hyvin

Helmisen tilan kanat ovat Lohmannin valkoisia kanoja. Ne ovat säyseitä ja rauhallisia, ja oppivat tunnistamaan hoitajansa hyvin. Vapaana asustavat kanat voivat tutkia ympäristöään mielensä mukaisesti, kuopsuttaa ja kylpeä hiekassa tai pehkussa. Kanoilla on aina orret nokkaunia varten sekä munintapesät. Hyvän ravinnon ja elinympäristön lisäksi kanojen hyvinvointia tarkkaillaan monenlaisilla mittareilla.

• – Tärkein mittari esimerkiksi kanalaympäristöön sopeutumiselle on orsille nousu, Helminen kertoo.
• – Haluan myös pitää kanaparven toiminnan ja hierarkian mahdollisimman luonnollisena, siksi parvessa on aina kukkojakin. Ne ovat pitämässä niin sanotusti vähän jöötä, hän lisää.

Itselle pitää olla lempeä

Suomalaisilla ruoantuottajilla on valtava työmäärä käsissään 24/7. Lisäksi taloudellinen vastuu muun muassa koneista, laitteista ja tilojen ylläpidosta on merkittävä. Työ vaatii suunnattoman sitoutumisen suurella sydämellä.

• – Tätä työtä ei jaksa, ellei itsestään pidä huolta. Ylläpidän omaa hyvinvointiani terveellisen ravinnon lisäksi monipuolisella liikunnalla, kuten hiihtämällä, laskettelemalla, lenkkeilemällä ja harjoittelemalla kuntosalilla, Helminen kertoo elämäntavoistaan.
• – Meitä kotimaisen ruoan tuottajia tarvitaan, jotta vastuullisesti tuotettua hyvää ruokaa on saatavilla myös jatkossa, hän pohtii.